Viimeinen kuukausi on ollut aika, sanoisinko opettavainen meidän perheelle.
Noin kuukausi sitten onnistuin toheloimaan ylöjärven hallissa ja loukkaamaan itseni. Tuossa rytäkässä sain lonkasta melkein kainaloon saakka nahat pois, kantapäähän kunnon tällin ja pari kylkiluuta murrettua. Viimeisen viikon ajan olen taas pystynyt ajamaan. Käveleminen on tähän päivään saakka ollut varsin kivuliasta kantapään saaman tällin takia.
Tänään saatiin lisää epäonnea kun Jami heitti kunnon voltit ja sai pienen murtuman käteen. Alustavan arvion mukaan käsi on kipsissä kahdesta kolmeen viikkoa. Huomenna kävästään vielä toisella lääkärillä kysymässä mielipide ja katsotaan mitä mieltä hän on. Käytännössä tämä tarkoittaa että Heinolan kisa jää Jamin osalta väliin.
Harmittaa ihan vietävästi! Harmitusta ei helpota se, että Jamilla on viimeisen kuukauden aikana ajo parantunut aivan uskomattoman paljon ja ajo on näyttänyt todella hyvältä. No nyt parannellaan kättä ja sitten kun lääkäri antaa luvan ajaa ruvetaan varovaisesti taas aloittelemaan ajamista ja sen jälkeen katsotaan eteenpäin.
-pete
