Nyt kun Vantaalla valmistaudutaan MM-kilpailuihin ja rata on sulejttuna on meillä ollut pikkusen haasteita ratojen suhteen.
Viimeviikolla käytiin Joutsassa ja Mäntyharjulla, tällä viikolla on käyty pariin kertaan Hyvinkäällä. Eilen olin Hyvinkäällä valokuvaamassa Matias Murtoa ja samalla katsoin että rata on niin hurjassa kunnossa että meillä ei sinne ole asiaa, joten tälle päivälle piti miettiä jotain toista vaihtoehtoa.
Viimeaikoina eräs Crossikaveri on kovasti kehunut Lohjan rataa ja suositellut siellä käymistä, joten päätettiin lasten kanssa lähteä tutustumaan rataan. Koska emme aikaisemmin olleet radalla käyneet, niin odotukset radan suhteen olivat aika varovaiset.
Ensivaikutelma
ensimmäinen fiilis radalle päästyä oli että paikka olisi hiukan Riihimäen ja Siuntion ratojen kaltainen. Varikko on yhtä "ahdas" ja autot parkkeerataan puiden sekaan. Pieni ja kivan oloinen varikko. Rata näytti hyvin paljon samantyyliseltä hiekkamontulta kuin Siuntio ja Riksu, sillä erotuksella että rata näytti kovasti pehmeältä.
Ensivaikutelma ei hirveästi huijannut, rata oli todella pehmeä. Pehmeyttä ja liukkautta lisäsi vielä se että etelässä ei viimeaikoina juurikaan ole satanut vettä, joten rata oli todella kuiva ja pölyinen.
Missä on hyppyrit?
Toinen havainto oli hyppyreiden puuttuminen. Varikolta kun rataa katsoo, niin oikeastaan vain maalipöydän näkee. Muut hyppyrit sijaitsevan sen verran sivummassa että niitä en ensivilkaisulla huomannut. Itseasiassa koko "takalenkki" jäi huomaamatta. Radalla siis on hyppyreitä ja varsin mukavia sellaisia. Yhtä lukuunottamatta hyppyrit olivat myös hyvin ajettavia.
Maalipöytä oli kokonaan ikioma lukunsa, se oli ekalla kerralla oikeastaan aika hurjan oloinen. Hyppyristä on tehty hiukan nousevanportaan kaltainen, mutta ensimmäinen hyppyri on sellainen että siitä ei oikein ole mahdollista ajaa, vaan on ihan pakko hypätä.
Loppuarvosana
Ajoimme radalla kolme 20min settiä ja sen perusteella on kyllä sanottava että rata oli aivan loistava ja ehdottomasti tulemme käymään täällä toistekkin.
-pete
